Terveyspalveluissa säästäminen huolestuttavaa

Lukijoilta | Turun Sanomat 24.7.2012 03:30

 

Julkinen terveydenhuolto tuntuu rapistuvan päivä päivältä.Vaikka kehitys muutoin on mennyt eteenpäin kohtalaisen suurin harppauksin, ei julkisesta terveydenhuollosta voi sanoa samaa. Olisiko vihdoinkin aika tehdä jotain asian kuntoon saattamiseksi?

Esimerkkejä olisi vaikka kuinka paljon, mutta tässä on joitakin epäkohtia. Miksi terveysasemilla lääkärin tai hoitajan vastaanotolle pääsy on tehty niin hankalaksi? Puhelimella ajanvaraus voi olla varttuneemmalle väelle turhankin hankalaa. On myös kohtuutonta, että niin sanotun kiireettömän vastaanotto- tai puhelinajan saaminen voi kestää useita viikkoja. Ei siis ole ihme, jos potilaat valitsevat puhelimella jonottamisen sijaan henkilökohtaisen käynnin terveysaseman ajanvarauksessa. Valitettavasti monilla on se käsitys, että vastaanottoaika järjestyy nopeammin ja helpommin kuin soittamalla. Näin ei kuitenkaan valitettavasti aina ole, sillä aikoja on vain rajallisesti.

Ymmärrystä soisi riittävän myös henkilökunnalle, sillä he ovat syyttömiä aikojen vähyyteen. Olisikohan tässä muutama hyvä syy pyrkiä tekemään parannuksia, varsinkin julkisen terveydenhuollon suhteen? Jokaisella kansalaisella on oltava mahdollisuus saada tarvitsemansa terveyspalvelut inhimillisessä ajassa. Säästämisessä ja henkilöstömäärien supistamisissa ollaan menossa erittäin huolestuttavaan suuntaan. Kuka kohta jaksaa hoitaa sairaat, vanhukset ja lapset, kun resursseja koko ajan vähennetään?

Leena Ikäläinen

TARVITAAN MITOITUS JA RAHOITUS

Uusin käänne ministeri Guzenina-Richardsonin kannoissa vanhuspalvelulaista on nähtävä myönteisenä. Lukuisten kannanottojen ja vaatimusten viesti lienee vaikuttanut. Mitoituksen pois jääminen lakiluonnoksesta sai monet vanhus- ja sosiaalialan järjestöt ottamaan kantaa asiassa. Olen ollut ihmeissäni oman ammattijärjestöni kannasta, ettei mitoitusta lakiin tarvita. Olen eläkkeellä oleva tehyläis-aktiivi, ja tein työni Turun terveydenhuollon henkilökunnan työterveysasemalla. Siellä asiakkaidemme -  siis terveyden- ja vanhustenhuollon työntekijöiden uupumus oli lähes päivittäinen asia.

                                                                              *********************
ELY- keskukset ovat muistuttaneet ja huomauttaneet ylläpitäjätahoja liian alhaisista henkilöstömääristä vanhustenhuollossa. Häviäjiä ovat niin palvelun ylläpitäjä, mutta varsinkin henkilökunta ja vanhukset. Ratkaisua ei löydy kunnan toimintojen ulkoistamisella tai kotona hoitamisen lisäämisellä, kun ei sielläkään ole riittävästi pätevää henkilökuntaa. Viime aikojen uutisia on ollut, miten vanhuksia on harhailemassa sillä huonolla lopputuloksella, että vanhus löytyy jopa kinoksista menehtyneenä.

Uusin käänne lain valmistelussa on ilahduttava. Nyt on varmistettava, että se toteutuu resursseineen kaikkineen. Mutta miten ministeri aikoo varmistaa sen, että laki voidaan myös pannan täytäntöön. En tarkoita nyt lisää henkilöstöä ELY-keskuksiin vaan vanhustenhuoltoon. Raskaaksi koettu työ muuttaa luonnettaan, kun liian pienen hoitajamäärän tilalle saadaan riittävästi henkilökuntaa. Näin vanhustenhuollon työn vetovoimaisuus parantuu henkilökuntaa lisäämällä ja työn kuormittavuus helpottuu. Koulutettuja terveydenhuollon ihmisiä on runsaasti juuri työn raskauden ja palkkatason vuoksi nyt muissa ammateissa. Työolosuhteiden ja palkkatason korjaaminen on vain tahdon asia.

                                                                               ********************
Moni kunta ja päättäjä on ihmeissään mistä rahat. Hallituksen on uuden lain toteuttamiseksi osoitettava kohdennetut määrärahat. Muuten käy kuten hoitotakuu - asiassa: ilman rahoitusta ei takuukaan toteutunut. Siksi mm. Turku on saanut useita huomautuksia yhäti pysyvistä jonoista mm. hammashuollossa.

Rahan puutteeseen ei hallitus voi vedota. Veroasiantuntija ja harmaan talouden tutkija Markku Hirvonen on osoittanut, miten vähintäin 4-5 miljardia /v. menee veroparatiiseihin ohi valtion verotulojen. On turha väittää, ettei rahaa ole. Se vain kiertää verottajan. Tarvitaan poliittista tahtoa panna harmaa talous verotuksen piiriin. Silloin voidaan turvata myös julkiset palvelut - ja yhtenä keskeisistä vanhustenhuolto. Myös pääomatulojen verotus muiden tulojen tapaan ja sen saaminen kuntaveron piiriin vahvistaisi kuntien taloutta ja samalla kuntien itsemääräämisoikeutta.

Valtion kuntaosuuksien 'könttälisäys' ei toimi. Raha on osoitettava korvamerkittynä siten, että tulevan lain määräämä henkilökuntamitoitus voidaan toteuttaa. Myös Turun on varauduttava siihen. On outoa, ettei kaupunginhallitus nytkään halua parantaa edes lautakunnan alimitoitettua budjettia, vaan perusturvalautakunnan lisätalousarviosta hallitus pudottaa melkein puolet pois. Elleivät Turussa vallassa olevat puolueet huolehdi vanhustenhuollosta, on varmaa, että asia nousee vahvasti esille ja muutostuulet puhaltavat. Suuret ikäluokat ovat äänioikeutettuja. Meitä on paljon, ja olemme huolissamme omasta tilanteesta vanhetessamme  - puhumattakaan nyt iäkkäistä vanhemmistamme. Siksi valtion budjettikäsittelyssä on syksyllä osoitettava erillinen kohdennettu osuus kunnille vanhustenhullon henkilöstömäärän korjaammiseksi kunnissa. Valtionosuudet on saatettava muutoinkin tasolle, joka oli ennen 90-luvun lamaa. Nyt on Turussakin korjattava vanhustenhuollon tilanne ja siitä kamppaillaan vielä näkyvästi. Sama tilanne lienee monissa kunnissa.

Vanhustenhuolto kuntoon

Lukijoilta | Turun Sanomat 03:30

Kaija Kiessling otti kolumnissaan (TS 29.7.) kantaa vanhustenhuollon ongelmiin. Olen hänen kanssaan täysin samaa mieltä. Vanhustenhuolto on saatava vihdoinkin kuntoon. Olen työskennellyt Turun kaupungin vanhustenhuollossa lähes 40 vuotta, ennen kuin jäin vuosi sitten eläkkeelle. Ensin perushoitajana vanhainkodissa ja dementiayksikössä ja viimeiset kuusi vuotta päätoimisena pääluottamusmiehenä. Minulla on siis vahva näkemys Turun vanhustenhuollosta työntekijänä ja näköalapaikka pääluottamusmiehenä.

Olen tyytyväinen siihen, että oma ammattijärjestöni Super on ollut vaatimassa henkilöstömitoitusta vanhuspalvelulakiin. Riittävän koulutetun henkilökunnan puute vanhustenhuollossa rasittaa siellä olevaa henkilökuntaa ja vaikuttaa henkilökunnan hyvinvointiin, sekä lisää poissaoloja. Lähihoitajien osaamista ei osata riittävästi hyödyntää esimerkiksi lääkehoidossa; palkataan korkeampipalkkaista henkilökuntaa, vaikka lähihoitajien koulutus riittäisi monesti.

Turussa vanhustenhuollossa on käynyt aikamoinen myllerrys; Soten yhdistyminen, joka on aiheuttanut etenkin kotihoidossa paljonkin ongelmia. Kotihoidon henkilökunta on täysin riittämätön ja siellä hoidettavien asiakkaiden kunto on erittäin huono, koska laitospaikkoja vähennettiin liian nopeasti ja rajusti. Yksi vanhainkoti lakkautettiin samalla, kun kahdessa vanhainkodissa tehtiin remonttia. Asukkaita ja henkilökuntaa siirrettiin paikasta toiseen. Tästä kärsivät asukkaat, henkilökunta ja omaiset. Asiasta on käyty jo oma keskustelunsa lehdissä. Jos nyt panostettaisiin riittävästi koulutettuun henkilökuntaan, se maksaisi itsensä takaisin nopeasti. Poissaolot vähenisivät, kun työntekijöiden työkuormitus pienenisi. Vanhukset voivat nykyistä paremmin, kun heille ehdittäisiin antamaan enemmin aikaa ja huolehtimaan myös heidän henkisestä hyvinvoinnistaan.

Hallituksen pitää nyt satsata vanhustenhuoltoon ja antaa korvamerkittyä rahaa kunnille, jotta saataisiin vanhustenhuolto kuntoon. Koulutettu henkilökunta pakenee muihin tehtäviin tai ulkomaille, ja siihen meillä ei ole varaa. Meillä on vielä veteraaneja hoidettavana, ja heitä pitää hoitaa asianmukaisella tavalla, koska ovathan he taistelleet meidän edestämme!

Marja Nieminen
perushoitaja ja pääluottamusmies, eläkkeellä

Henkilökuntamitoitus huomioitava syksyn kuntabudjeteissa

On hyvä että ministeri Guzenina-Richardson kertoi uuden kantansa hekilökuntamitoituksesta vanhuspalvelulakiin, mutta nyt hän on jo pyörtänyt sitä puhumalla ensin kokeilusta jossain alkuun. Sanomattakin on selvää, että nykyisellään lähes kaikkialla missä vanhuksia hoidetaan, on henkilökuntamäärä aivan liian pieni. Osiltaan se johtuu syystä, että vanhusten avun tarve, ns. hoitoisuusaste on kasvanut. Samassa ajassa ei hoideta enää kahta vanhusta kuin vuosia sitten.

Ministeri Guzenina-Richarson kertoo, että ehkä pitää aloittaa kokeiluna. Se on asia, jota ei voi allekirjoittaa. Ongelma vanhustenhuollossa kautta maan kesänyt vuosia ja on niin laaja ja vakava, että ilman kokeiluakin tiedetään mistä on kyse. Ei myöskään mitoituksen laskemiseen tarvita taas uusia työryhmiä ja hankkeita. Oikeat asiantuntijat ovat paikan päällä, ja siksi henkilökuntaa on kuultava vakavasti tässä yhteydessä. Realistisesti ja rehellisesti.

Ei lakien säätämiseen normaalisti kuulu kokeilut ja testaukset. Mitä kieltolakiakin olisi ensin kokeiltu? Entä jos Ruotsissa olisi siirrytty oikeanpuoleiseen liikenteeseen ensin jossain kokeilemalla?

Jos osaan kunnista tulee kokeilu, on kysyttävä, toteutuuko tasapuolisuus vanhusten hoidossa vai onko taas niin, että eriarvoisuutta vahvistetaan kokeilulla. Niiden kuntien vanhukset joissa kokeillaan, on vanhuksille parempaa hoitoa. Entä työntekijöiden asema? Toisaalla jatkuisi totaalinen katastrofi, toisaalla olisi järjestymässä helpotusta. Näin ei voi lain kirjain eikä sen henki toimia. Ymmärrän nyt tilanteen sellaiseksi, että lakiin tarvitaan kattava mitoitus. Katson asiaa siitä näkövinkkelistä, kun toimin yli 15 vuotta Turussa terveydenhuollon henkilökunnan työterveysasemalla. Jo silloin oli ainainen ongelma henkilökunnan uupuminen ja loppuun palaminen työn kuormituksen kasvaessa kaiken aikaa. Uusin tilanne on se, ettei vanhustenhuollossa Turussa ole enää edes varahenkilöstöä, sillä se kiinnitettiin yhdelle uudelle osastolle kokonaan. Jossain yksikössä hoitajan sairastuessa ei ole varahenkilöä tilalle.

Vanhustenhuollon tilanne on lakisääteisesti korjattava. Lain toetuttamisesta on huolehdittava myös rahalla, joka on valtiolta kunnille oikeasti korvamerkitty osuus. Kuntien on syksyn budjettia rakentaessaan huomioitava tuleva lain muutos. Alibudjetointiin ei saa piilottaa ongelmaa. On varauduttava korvamerkityn rahan lisäksi oman osuuden lisäämiseen. Taustana tämän toteuttamiseksi on koko kuntien valtionosuusjärjestelmän palauttaminen tasolle, joka se oli ennen 90-luvun lamaa ja leikkauksia. Silloin myös kuntien rahkeissa riittää varaa vanhustenhuoltoon. Muussa tapauksessa herää kysymys, onko ministeri Guzenina-Richardsonin puheenvuoro nostettu vain vaalikoukuksi demarien taholta. Se ei nyt riitä, vaan tarvitaan tekoja koko hallitukselta.


Kaija Kiessling, Turku
työfysioterapeutti (el.)
Turun vanhusneuvoston varaj.
SKP:n Turun kaupunkijärj. pj

LUE, OTA KANTAA, KESKUSTELE....

Tänään kokoontuu joukko turkulaisia ensi syksyn kuntavaalin tulevia ehdokkaita. Kyse on Turku-listan sitoutumattomien ryhmästa, joka on osanan Turku-listoja yhdessä SKP:n ehdokkaiden kanssa. Tarve laajalle keskustelulle, toiminnalle ja vaikuttamiselle kaupungissamme on kasvanut sen myötä, kun Turussa on kuluneen valtuustokauden aikana tehty yhä rajumpia päätöksiä yksityistämisestä, palvelujen leikkaamisista, säästöistä - ja kaikki tämä siis samaan aikaan kun johtaville virkamihille järjestellään uusia vakansseja ja huikeita palkan korotuksia.

Kaupunkilaiset ovat laajasti suuttuneet tähän menoon.
Siksi tulevien vaalien osalta tullaan näkemään varmasti uudenlainen kuvio.
Mukana on tahoja, jotka eivät ole nyt valtuustossa, ja joilla on tarjottavanaan toisenlaiset näkökulmat: laajasti yhdessä kaupunkilaisten kanssa, demokratiaa, lähipalveluja, ympäristöäkin ajatellen.
Ei kuten tähän asti kuntalaisten mielipiteitä kunnioittamatta!

Ensisijassa esillä tulevat olemaan varmasti lapset, vanhukset ja sairaat, mutta myös se suuri joukko työntekijöitä, jotka käytännön elämässä vastaavat heidän hoidostaan sairaalassa, kodeissa avopalveluna, päiväkodeissa, kaikkialla missä apua ja hoivaa tarvitsevia on.

Asioihin palataan jatkossa monien ihmisten kirjoittamana yhä uudelleen. Muitakaan ihmisiä koskettavia teemoja ei unohdeta!