läsnäolo ja avunanto

Politiikka on yhteiskunnallinen keino vaikuttaa ihmisen elämäntilanteisiin ja hyvinvointiin. Myös minulta on kysytty, millaisten asioiden puolesta haluan toimia ja tehdä työtä. Olen ammatillisen valinnan yhteydessä valinnut ihmistyön. Olen tehnyt monenlaista työtä. Koulutukseni pohjalta olen tehnyt työtä sosiaalityöntekijänä ja kasvatustyössä.

Yleisesti ajatellen tahdon auttaa ihmisiä, jotka ovat vaikeissa elämäntilanteissa. Usein he eivät kykene itse auttamaan itseään. He saattavat olla rahan, turvan ja arjen avun tarpeessa. Kaikki olemme sellaisen avun tarpeessa tietyin aikavälein. Lapset, naiset ja

vanhat ihmiset maailmassamme eri puolilla maailmaa ehkä useimmiten tarvitsevat auttajaa ja puolustajaa. Joskus ikäänkuin yllättäen huomaa, miten raskasta ja vaikeata elämä jossain puolella maailmaa saattaa olla.

Me suomalaiset olemme toistaiseksi saaneet elää kohtuullisen turvattua elämää. Kun teemme yhteiskunnassa päätöksiä asioittemme hoitamiseksi, me osallistumme nimenomaan oman maamme ja elämänolojemme hoitamiseen. Viime aikoina on tuntunut, että on joutunut kiinnittämään kovin moniin asioihin yhtäaikaa huomiota ja joutunut ihmettelemään. Miten meidän yhteiskunnallinen elämämme ja asioittemme hoito on horjahtanut. Kasvatuksessa ongelmia on syntynyt sekä pienten lasten että kouluikäisten kohtelemisessa ja kasvatustilanteissa. Työssäolevilla on sekä työttöminä että työssä ollessa vaikeuksia. On syntynyt työttömyyttä ja vaikeuksia työhön pääsemisessä.On päihde- ja huumeongelmia, on psyykkisiä ongelmia kuten masennus ym. On sopeutumisongelmia, kun maahanmuuttajien määrä kasvaa. On ongelmia siinä, miten yhteiskunta suhtautuu pari- kumppanuus- avo- aviosuhteiden elämisvalintoihin. Uskontoon suhtautuminen on muuttunut. Ihmiset eivät itsekään enää tiedä, miltä pohjalta asiat olisi parasta ratkaista.

En ole ollut mikään aktiivinen poliitikko. Mutta asenteellisesti olen kyllä ilmaissut itseni.Olen halunnut puolustaa heitä, joiden aseman olen selvästi nähnyt olevan tuen tarpeessa. Olen halunnut puolustaa naisen tasa-arvoista ja itsenäistä asemaa miehen rinnalla sekä heidän asemaa, jotka eivät voi olla omien asioittensa aloitteentekijöinä, syynä köyhyys, syrjäytyminen, sairaus, vanhuus, päihteet, vankila ym. Työssäni olen saanut kokea ihmisen raskaan elämän ja olla itse kykyni mukaan apuna. Olen myös itse joutunut kokemaan tilanteita, joissa itsensä puolustaminen on joskus ollut mahdotonta. Olen myös

itse kokenut epäoikeudenmukaisuutta ja kärsinyt. Olen työroolissani etsinyt auttajan työroolia. Sitä olen alussa Jumalalta rukoillut ja siihen Hän on minut johdattanut.

Politiikassa tehdään päätöksiä. Niin tehdään myös työelämässä kuten sosiaalityössä. Kun poliittisessa asemassaan joutuu pohtimaan ratkaisuja, voi kokemuksensa kautta ymmärtää yhteyksiä ja voi etsiä tietoa päätöksilleen. Politiikka ei ole ollut varsinainen toiminnallinen tavoitteeni, mutta jos sitä kautta voin auttaa, olen mukana mielelläni. Haluan olla ihmistä lahellä, läsnäoleva ja antaa apua, kykyni mukaan avunantajana. Minun poliittisella asenteellani ei koskaan sodita, aina puolustetaan rauhaa, rakkautta ja tasa-arvoa.

Uskon, että keinoja löytyy.

Kirjoittaja

Kirsti Vuolo-Äärilä, KM,

Kristitty kommunisti.

Turulla riittää rahaa...?

Meneillään on kova parku, ettei kaupungilla riitä rahaa sosiaali- ja terveystoimen lisäbudjettiin lautakunnan esittämää 22 miljoonaa. Tarjolla olisi 14 miljoonaa. Kyse on vakavasta tarpeesta.
Koulujen ja päivähoidon tai terveydenhuollon homeongelmien korjaamiseen pyydettyä rahaa ei millään löydy - ei edes sen uhalla, että on paikkoja, joista mentävä töihin ja oppimaan väistötiloihin homeongelmien vuoksi. Varissuon uimahallille ei vuosikausiin ole löytynyt rahaa, vaikka kyseessä yksi suurimmista lähiöistä, ja alueella useita kouluja ja päiväkoteja sekä n 15 000 asukasta, joilla myös uimahallin tarvetta.

Rahaa ei siis ole.
Mutta kun henkilöstöpäällikkö jää vuoden kuluttua eläkkeelle, räätälöi kj Aleksi Randell (kok) tälle Marja  Salmi-Tuomiselle hulppean loppuhuipennuksen: oma vakanssi upealla palkalla, ja seuraaja joka tulee henkilöstöpäälliköksi saa suoraan huikean palkankorotuksen. Ei sillä, että noilla tuhansilla ja tuhansilla täytettäisiin soten lisäbudjettia, mutta jotain rajaa sentään, herra Randell! Saihan juuri vastikää puoluetoverisi Maija Kyttä vastaavat järjestelyt uudelle vakanssilleen palkankorotuksineen sinun nimittämänäsi! Jotain rajaa! Johtoporras onkin eri maata!

Samaan aikaan kun kouluja ja muita tiloja on homeen vallassa, oli viime vuonna kaupungilla varaa laittaa Logomoon miljoonat ja sama meno jatkuu....rahoittamalla samalla rakennusliike Hartelaa joka Logomon taustalla. Samaan aikaan kulttuurin rahoista on lakkautettu ja supistettu lukuisten lähikirjastojen toimintaa, jota tuhannet ihmiset ovat surreet. Ja paljon muuta kulttuuria.

Varissuon uimahalli on alueen ihmisille ollut vuosia toivelistalla, mutta rahat ovat menneet milloin mihinkin urheilu-, jalkapallo - ja jäähalleihin.....ja loppu Impivaaran korjaamiseen. Mutta NYT on itä-Turkuun tarve tavallisella täyskokoiselle uimahallille - ei tarvita luxus-spa - kylpylöitä, lukemattomine altaineen, vaan ihmisten toive on päästä kuntouimaan, vesijuoksuun, vesijumppaan, koululaisten tarve päästä liikuntatunnille uimaan ja alaluokkalaisten mahdollisuus oppia uimaan...Tavallista perusjuttua!

Ei ole vastakkainasettelun aika ohi.
Kun kaupunki päättä budjetista, pannaan monia asioita viivalle ja osa viivan alle - ja lopulta vastakkain.
Ja yleensä NE asiat voittavat, joilla on takanaan poliittista ja taloudellista voimaa - ja viime kädessä kanavat, jotka turvaavat, että kaikessa yritetään jatkaa samalla tavalla.

Mutta entä jos kuntalaiset päättävät syksyllä toisin?

EDELLEEN KESKKUSTELUAN TEEMASTA kotihoito/laitoshoit

Kotihoito/laitoshoito

Tänään 18.8 on uutisoitu, että kuntien vanhuspalveluiden johtajat ovat huolissaan kotihoidon tulevaisuudesta, jos laitoshoitoon tulee vanhuspalvelulakiin mitoitus. Minusta näitä asioita ei saa rinnastaa niin, että jos laitoshoitoon panostetaan, niin se ei saa olla kotihoidosta pois, vaan molempia tulee kehittää ja molempiin tulee panostaa, niin että  kotihoidossa, ja laitoshoidossa on riittävä henkilökunta ja että ne tukevat toisiaan.

Kunnat, ainakin Turku alibudjetoi joka vuosi Sosiaali ja terveystoimensa menoja. Osasyynä tähän on tietenkin se, että valtion budjetissa on vähennetty kuntien peruspalverahoja.

Tuntuu oudolta, että jatkuvasti puhutaan valtakunnan tasolla vanhustenhoidon kuntoon saattamisesta, kuitenkaan siihen ei panosteta rahallisesti.

Ollaan myös huolissaan, että mistä saadaan henkilökuntaa, kun nyt jo on pulaa. Valmistuvista koulutetuista hoitajista siirtyy paljon muille aloille, kun ei ole taattua jatkuvaa työsuhdetta. Tietenkin osasyynä on myöskin pienet palkat ja epämukavien työvuorojen pienet korvaukset. 

Nyt tuntuu kuitenkin, että ei osata/haluta ajatella asioita kokonaisvaltaisesti, vaan suunnataan katse yhteen asiaan; nyt se on vanhuspalvelulain mitoitus ja pelätään mitä siitä seuraa, eikä yritetäkään samalla laittaa kaikkea kuntoon. Vedotaan rahanpuutteeseen. Olen jo useamman kerran sanonut, että jos nämä asiat laitetaan yhteisymmärryksessä järjestykseen, niin ne pidemmän päälle tukevat toisiaan ja  vanhukset ja heidän hoitajansa voivat hyvin ja hoito on inhimillistä sekä kotihoidossa, että laitoksissa.

marja nieminen

Vanhustenhuollon mitoitus

Minua hämmästyttää, kun poliitikot ihmettelevät tämän uuden vanhuslain yhteydessä, miten henkilökuntamitoitus lasketaan! 

On puhuttu 0,7 hoitajaa, nimenomaan koulutettua hoitajaa vanhusta kohden. Luulisi, että koulutetut poliitikot osaisivat laskea asian, sehän on hyvin yksinkertaista;  kymmentä vanhusta kohden seitsemän koulutettua hoitajaa, jotka tekevät kolmivuorotyötä. Eli ei tietenkään yhdessä vuorossa ole nuo kaikki hoitajat, vaan jakautuvat ympäri vuorokauden oleviin työvuoroihin! Lisäksi on muuta henkilökuntaa! Tämän pitää olla tavoite, jotta vanhukset pystytään hoitamaan hyvin ja inhimillisesti. Kun henkilökuntaa on riittävästi hoitamaan ja auttamaan vanhuksia, niin sekä hoitajat, että vanhukset voivat hyvin.

Mutta tässä vanhuslain tiimellyksessä ei tule unohtaa kotihoitoa, siellä tulee olla myös riittävä ja osaava henkilökunta, jotta vanhukset voivat olla kotona pidempään.

Marja Nieminen

perushoitaja, plm

eläkkeellä

Kotihoidon vanhukset budjetin palkkaajiksi!

Puutuin jo aikaisemmin tänä keväänä kotihoidon maksujen kohtuuttomiin nousuihin. Minulla on lähinnä kokemusta oman isäni kohdalla. Niin olivat monet muutkin puuttuneet; peruspalvelulautakunta otti asian uudelleen esille ja lupasi loiventaa maksuja. 

Ilo oli ennenaikaista; tänään luin lehdestä, että virkamiesvalmistelussa on kuitenkin päädytty siihen, että maksut pidetään nykyisellään, koska ohjelukujen mukaan talousarviosta puuttuu rahaa! Helpointa tuntuu olevan ottaa meidän kotihoidossa olevilta vanhuksilta ja veteraaneilta! 

Minusta tämä on jo pöyristyttävää! Isäni kohdalla kotihoitoon kuuluu lääkkeiden jako kerran viikossa, johon kuluu n.0,5t kerralla, joka ei tee edes vähimmäismäärää 2,5t/kk ja kesäaikana jako on tapahtunut vain jokatoinen viikko, kun on henkilökuntapula!

Toivon, että peruspalvelulautakunnalla on ymmärrystä hoitaa asia hienosti, eikä rasittaa kotihoidossa olevia vanhuksia ja veteraaneja kohtuuttomasti. 

Yksi asia sentää ilahdutti tuossa lehden jutussa; kotihoitoon ollaan ehdottamassa 15 uuden vakanssi perustamista; toivottavasti se asia etenee, eikä jää rahapulan jalkoihin!

Marja Nieminen

Laitos- vai kotihoito; molempia tarvitaan.

Vesa Somppi pohdiskeli 'Uutisten takana'- jutussaan 14.8 hallituspuolueiden erimielisyyttä vanhustenhoidosta. Kokoomuksen mielestä vanhuksia pitäisi hoitaa mahdollisimman kauan kotona, demareitten mielestä henkilöstömitoitus pitäisi painottaa laitoshoitoon.

Näinhän yksinkertainen asia ei ole, vaan molempiin pitäisi nyt panostaa kunnolla ja saada sekä koti- että laitoshoito kuntoon. Ainoa asia, joka siinä auttaa on resurssointi. On hyvin yksilöllistä se, minkälainen vanhus pärjää kotona ja kuka taas tarvitsee laitoshoitoa. Hyvinkin fyysisesti huonokuntoinen vanhus pärjää kotona, jos hän saa riittävästi apua kotiin ja hänellä on oma halu olla kotona ja ennenkaikkea hänen muistinsa toimii. Toisaalta hyvinkin fyysisesti hyväkuntoinen, mutta muistamaton ja dementoitunut vanhus tarvitsee ympärivuorkautista laitoshoitoa. 

Somppi kirjoitti, että laitoshoidossa vanhus passivoituu hyvinkin nopeasti. Se on varmasti totta, johtuen siitä, että henkilökunnalla ei ole riittävästi aikaa toteuttaa hoitoa potilaslähtöisesti, joka tarkoittaa sitä, että annettaisiin vanhuksen itse yrittää pukea ja muutenkin tehdä perusasiat itse. Hoitajilla on liian kiire seuraavan vanhuksen luo, siksi he tekevät nämä perusasiat nopeasti vanhuksen puolesta ja siitä seuraa passivoituminen. Samoin on liikkumisen kannalta; vanhukselle pitäsisi ehtiä antaa aikaa kävellä paikasta toiseen, mutta kun henkilökuntaa on liian vähän, niin helposti vanhus istutetaan pyörätuoliin ja kuljetetaan paikasta toiseen. Kotihoidossa on sama juttu. Jos hoitajilla olisi aikaa yhdessä tehdä vanhuksen kanssa päivittäisiä askareita, vanhus pärjäisi pidempään kotona, mutta kun hoitajilla on resurssipulan takia kiire, niin he tekevät nopeasti vanhuksen puolesta asiat. Tästä johtuen vanhus passivoituu ja joutuu laitoshoitoon.

Myös hoitajien hyvinvoinnista pitää pitää huolta, eikä vain jatkuvasti puhua tehokkuuden lisäämisestä. Näillä resursseilla ei enää voida tehokkuutta lisätä, vaan pitää lisätä hoitajia.

Marja Nieminen

perushoitaja, plm

eläkkeellä

Vanhustenhuollon hoitajien jaksamisesta pidettävä huolta

Birgitta Wulf puuttui aivan oikeutetusti kirjoituksessaan Ts:ssa 8.8. vanhusten hoitajien jaksamiseen. Jos hoitajat voivat hyvin se heijastuu myöskin vanhusten hyvinvointiin. Hoitajilta vaaditaan tehokkuutta, mutta ihnimillisyyteen ei panosteta. Totta on, että ihmiset elävät nykyisin vanhemmiksi ja ovat monisairaampia, kuin muutama vuosikymmen sitten. Kotona hoidetaan entistä huonokuntoisempia vanhuksia ja vanhainkoditkin ovat vuodeosastotasoisia entiseen verrattuna, palvelutaloissa asuu sellaisia vanhuksia, joita ennen oli vanhainkodeissa. 

Vanhustenhuollossa, ainakin Turussa käydään jatkuvasti organisaatiouudistuksia ja muutoksia. Hoitajien  on raskaan perustyönsä lisäksi pysyttävä mukana uudistuksissa. Paras ”lääke” tähän on riittävä koulutettu henkilökunta! Heillä pitää olla oikeus tehdä työtään koulutuksensa edellyttämällä tavalla, kunnioittaen vanhuksen oikeuksia ja perustarpeita. Heillä pitää myös olla mahdollisuus kuulla ja kuunnella vanhusta, auttaa häntä päivittäisissä toiminnoissa, niin että vanhus huomiodaan, eikä tehdä konemaisesti kaikki vanhuksen puolesta, johon nykyinen kiireinen työtahti on johtanut. Tämänvuoksi vanhukset passivoituvat ja tulevat entistä huonokuntoisemmiksi.

Toivon, että päättäjät pikkuhiljaa alkavat ymmärtää, että tehokkuus ei ole paras ”ase”  hoitotyössä, vaan empaattisuuteen ja inhimillisyyteen panostettaisiin . Lisää hoitajia vanhustyöhön, se maksaa itsensä takaisin ja kaikki voivat paremmin, sekä vanhukset, että hoitajat.

Marja Nieminen

perushoitaja, pääluottamusmies, eläkkeellä

KUNTAVAALEJA MÄÄRITTÄÄ VALTION BUDJETTI - oletko siihen valmis?

Hallituksen budjettisuunnitelma on julkaistu. On aika havahtua, että se kulkee tasa tahtia kuntapolitiikan ja syksyn kuntavaalien kanssa. Siksi kevään budjettiriihessä tehtiin merkittäviä leikkauksia, että nyt voidaan sanoa miten syksyllä ei tarvita enää uusia leikkauksia. - Onko ihmekään, sillä tällä menolla ei kauaa ole enää mistä leikata.

Mitä hallituksen yksimielinen budjettisuunnitelma, jota ministeri Urpilainen kehuu vähävaraisista huolehtivaksi budjetiksi.... merkitsee? Se merkitsee jatkuvaa julkisten menojen leikkaamista, vaikka talouslaman torjuminen ja muun muassa kuntien palvelujen resurssipula vaatisivat päinvastaisia toimia.  Hallituksen menoleikkauksista suurin osa kohdistuu kuntien palveluihin, joiden valtionosuuksia vähennetään.

Kuntarahoihin leikkauksia
Peruspalvelujen valtionosuusprosentti alennetaan 31,42 prosentista 30,95 prosenttiin.
Yhdessä hallituksen jo aiemmin päättämien leikkausten kanssa tämä merkitsee vuodessa miljardiluokan vähennystä kuntien tuloihin. Vanhuspalvelulain toteuttamiseen esitetään murto-osa tarvittavasta, vaivaiset 23 miljoonaa. Samalla on hallitus leikkaamassa kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon valtion rahoituksesta 25 miljoonaa ja sairausvakuutuskorvauksista 71 miljoonaa. Lapsiperheitä koskee se, että hallitus leikkaa lapsilisien indeksikorotukset. Samoin työttömyysturvaan ja opintotukeenkin aiotaan käyttää tämänvuotista vähemmän rahaa. Valtiovarainministeriö esittää vähennyksiä myös useisiin opetuksen, kulttuurin, liikenneverkon, maatalouden, asumisen ja ympäristönsuojelun määrärahoihin.

Välillisillä veroilla kostetaan kaikille
Peruspalvelujen heikentämisen ohella pieni- ja keskituloisiin iskevät kovimmin ministeriön esittämät välillisten verojen korotukset. Hallitus aikoo leikata kotitalouksilta 830 miljoonaa eli lähes kymmenen kertaa enemmän kuin Urpilaisen mainostamalla suurituloisten ”solidaarisuusverolla” - joka ei edes koske pääomatuloilla rikastuvia. Alv:n korottamisella kaadetaan verotuksen osuutta yhä määrätietoisemmin tasaveroihin 'kulutuksenn veron nimissä'. Se merkitsee kuitenkin sitä, että köyhä, jonka tulo menee kaikki välttämättömyyteen, maksaa tuloistaan paljon suuremman osan veroa kuin suurituloinen, jonka tuloista osa voi olla kokonaan verotonta.

Asekauppaan riittä aina rahaa
Kuntien rahoituksen leikkaaminen lisää paineita myös pienituloisiin raskaimmin kohdistuvien kunnallisverojen korotuksiin. Samaan aikaan budjettiesityksessä riittää rahaa asevarusteluun ja suurfirmojen tukemiseen. Valtiovarainministeriö esittää asehankintoihin käytettäväksi ensi vuonna 389 miljoonaa vanhoja tilausvaltuuksia ja 171 miljoonaa uusia tilauksia. Energiaintensiiviselle teollisuudelle jaetaan verohelpotuksia 200 miljoonaa.

HALLITUS LEIKKAA TAAS ....

...vai mitä?  Eilen uutisoitiin miten hallituksen budjettisuunnitelmiin kuuluu mm. verottomien kilometrikorvausten leikkaaminen. Siinä taas valtio leikkaa säästääksen muualta kuin todella rikkailta ja suurituloisilta, esim. pääomatulojen tai suurten omaisuuksien osalta.

Mieleeni tulee syystäkin kunta-alan pienipalkkaiset. Sosiaali- ja tervyedenhuollossa mm. kodinhoitajat ja muu kotipalvelun väki pääasiassa joutuu käyttämään omaa autoaan. Ei se tapahdu omaksi iloksi. Käyttäessään autoaan ehtii työntekijä paljon useampaan paikkaan hoitamaan ja avustamaan lapsiperheitä tai vanhuksia.

Ristiriitaisia viestejä hallitukselta: samaan aikaan kun polttoeineiden ja vakuutusten hinnat nousevat, pudotetaan korvauksia.

Entä moniko virka-auton takapenkillä istuva tai taksilappuoikeudella kokouksesta toiseen ajava virkamies ryhtyy käyttämään joukkoliikennettä? Kenen aika on tärkeää ja kallista, kenen ei?  Jäisikö yksi kokus päivässä pois?

Jos päivän käynneistä vanhusten luona jää osa pois siksi, että aikaa kuluu bussissa istuessa, bussipysäkillä seistessä ja sinne mennessä, niin kuka hoitaa ne vanhukset, joiden luo ei ehditä?

Vai onko kyse vain siitä, että kokoomusvetoinen hallitus katsoo voivansa vähentää  korvauksia ja laskea ansiotuloja?  Seuraavaksi ilmoitetaan, että palkkaa pitää myös vähentää....kuten Välimeren maissa on jo tehty.
-näin ajattelee ja kysyy Kaija

KESÄAJAN HAARUKKAPALOJA 

TORIPARKISTA TURUSSA

Vuosia on ollut Turussa menossa kamppailu toriparkista. Liikemaailma puolesta, kuntalaiset vastaan lienee se karkea jako kamppailussa. Kansanliike on moninaisena ollut mukana, milloin mielenosoituksin, milloin kansalaisadressein. Mutta eliitti Turun päättäjiä - siis kyseisen liikemaailman liepeiltä, pääosin myös omine kytköksineen, on vähät välittänyt yli 10000 kuntalaisten adressista tai muista mielenilmaisuista ja kansankokouksista.

Vaiheet ovat monia. Viimeksi valtuusto äänesti yhden äänen marginaalilla, ja taas pantiin vauhtia hankkeeseen.

Mutta kaikkia erilaisia argumentteja ja näkökulmia ei suinkaan ole nostettu esiin vielä julkisuudessa. Tänään juttelimme T-Talolla aiheesta. Samuli kertoi, miten Pöyryn laatimissa selvityksissä on edelleen sellaisia mainintoja, ettei kaikkia tekijöitä senkään mukaan ole voitu huomioida. - Mitä tapahtuu savipatjan kuivuessa lopputulemalla? Toisaalta Martti nosti esiin hyvän näkökulman: Kun rakennusalan oikeus on kytköksissä parkkipaikkoihin, syntyykö torin ympäristön kiinteistöille uutta rakennusoikeutta kun ne voivat osoittaa torin alla olevat parkkipaikat olemassa oleviksi. Alkaako sen jälkeen kiinteistöjen ansioton arvonnousu samalla kun tuvetaan hankkimaan kaavaan lisää rakennusoikeutta uusien parkkipaikkojen myötä?

Siinä mietittävää - asiaan palattaneen myös seuraavan VASTAVOIMAN sivuilla.

YIT SUUNNITTELEE ASUNTORAKENTAMISTA LUOLAVUOREEN

Rakennusliike YIT on anonut Luolavuoren kaupunginosasta suunnittelua varten. Asian esittelyssä tilanne määritellään seuraavasti:
YIT Rakennus Oy on anonut asuinkerrostalojen suunnitteluvarausta Luolavuoren kaupunginosan Honkamäenpuiston alueelle. Alue rajautuu Uudenmaantiehen, Kuntoutuskeskus Petrean ja Mäntyrinteen vanhainkodin tontteihin sekä Virvoituksentien ja Kivikartiontien kerrostalotontteihin. Alueella sijaitsee Honkamäen leikkipaikka, jolla on leikkipuistotoimintaa 1,5 - 6 –vuotiaille. Uudenmaantieltä vanhainkotitontille johtaa asfaltoitu kevyen liikenteen yhteys. Anojan on tarkoitus selvittää kohteen soveltuvuutta matalaenergiarakentamiseen sekä maalämmön ja aurinkoenergian hyödyntämiseen. Lisäksi anoja aikoo tutkia Mäntyrinteen vanhainkodin palveluihin tukeutuvan iäkkään väestön sijoittumista alueelle.
Turun yleiskaavassa 2020 alue on osoitettu osin kerrostalovaltaiseksi asuntoalueeksi AK sekä julkisten palveluiden ja hallinnon alueeksi PY. Aluetta koskevissa voimassa olevissa asemakaavoissa alueeseen kohdistuu aluevarausmerkinnät puistoalue P sekä luonnontilassa säilytettävää puistoaluetta PL.

Tässäpä ei voi olla tarttumatta kysymykseen, alkaako Luolavuoren lisärakentaminen näin? Onko seuraava vaihe Luolavuoren lakkautetun vanhainkodin ympäristö, josta jo ennakoitiin rakennusliikkeille siirrttävää rakennusoikeutta kauniin mäntymetsän keskelle....hienoa seutua vaikka ökyrakentammiseen.

Nyt alueen asukkaat valppautta! Talojen asukkailla parhaillaan asia käsittelyssä!