Vaalit takana, mutta kamppailu jatkuu

VIELÄ KERRAN KIITOKSET

Vaikka jo useissa yhteyksissä olen esittänyt parhaat kiitokseni kaikille äänestäjille, tukijoille ja tsemppaajille, sanottakoon se kerran vielä. Kiitokset! Paitsi äänestäjät, kiitokset teillekin,  kaikki uudet vaalilehtiemme ja lenn'kkiemme jakajat, jotka autoitte työtämme! SKPn ja sitoutumattomien kannatus s'ilyi 0.7%ssa.  \Sori nuo virheelliset merkit, joita kone nyt lataa omap'isesti, siksi haen kovasti sanoille synonyymeja, jotka tulis oikein merkein...)

Saimme t'ss' tilanteessa s'ilyetty' sen vaatimattoman asemamme jonka ansaitsimme 555 kannattajallamme. Mutta oleellista oli, ettemme kuulu siihen joukkoon jolla kannatusosuus laski. Se 0.7% sent''n s'ilyi.  Listamme uusien kannattajien joukko jopa kasvoi Turussa toista sataa viime kev''seeen varrattuna. Se on koko saaliista n. 20 %! Tervetuloa joukkoomme!

Kokoomus menetti suhteellisesti eniten, jopa 1.7% ja demarit toiseksi eniten eli 1.6%. Silti kokoomus sai pit'' paikkansa, demarit menetti yhden. Vihreiden suht. kannatus putosi 1,4 % jolla se menetti yhden paikan. Vas. ja RKP menentti 0.6 % ja paikan kumpikin. Kepun suht. osuus nousi 0.7 % ja Ps n. 5.8%.

Huolestuttavaa on kokoomuksen mahtiaseman ja paikkojen pysyminen, vaikka sen kannatus putosi puolueista eniten Turussa. Samaan aikaan putosi paikka demareilta, vasemmistolta, kristillisilt' ja vihreitlt' vaikka prosenttimenetys oli pienempi kuin kokoomuksella, kuiten yll' oli.  Mutta aika osoittaa miten valtuusto tulee toimimaan. Tuskin uutta odotettavissa. Nyt ainakin tuntuu , ett' yksityist'minen ja toriparkki saavat kehitty' edelleen.....ei turhaan ole taas se Turun Onni / mainoskaan kanavilla..

Sanovat vahingonilon olevan sen aidoimman ilon.
Taidan uskaltaa senkin paljastaa ja tunnustaa. Mies, joka oli lautakunnan puheenjohtajana lakkauttamassa Luolavuoren vanhainkotia ja johtamassa monenlaista ulkoistamista, ja on istunut 4 v. puheenjohtajana kaupungin vuokrataloja hallinnoimassa yhti;ss', menetti valtuustopaikkansa.
Ex /  kaupunginjohtaja Lepp' tippui varasijalle ja sai reilut parisataa ''n't. Edes joskus saa paha palkkansa! Vaan ans katto, saaks olla edelleen ko. lautakunta/ ja hallituspaikoilla kokoomuksen edusjana. Hyvin mies kun on kokoomuksen politiikkaa ajanut!

Turun ulkoparlamentaarisista puolueista on SKP suurin. Erinomaisia kumppaneita rinnallamme olivat kaikki listamme sitoutumattomat, ohjelmaamme kannattaneet ehdokkaat, jotka jaksoivat hienosti olla kampanjoimassa viikkojen ajan. Nyt jatkamme edelleen toimia yhteisesti ja annamme tulla tuutista mit' kuuluu ja kuka k'skee! Seuraava tapaaminen tai oikeastaan tapaamiset on jo tiedossa. Vaviskaa uusi valtuusto, joudutte hankaliin ratkaisuihin kuntalaisten edess'. ! Ja me seuraamme ja vaadimme!

Lähettänyt kaija klo 15.27

ALIBUDJETOINTI – mitä se on?

Joka syksyinen käytäntö useimmissa kunnissa on lautakuntien tarve pyytää kaupunginhallitukselta lisämäärärahaa kuluvan vuoden toimintojen ylityksen kattamiseksi.

Rahat loppuvat kesken vuoden siksi, että budjettia varten kaupunginhallitus antaa ns. kehykset ja tunnusluvut, joiden mukaan eri hallintokuntien edellytetään tekevän talousarvionsa. Kehykset tehdään niin ahtaiksi, että rahat loppuvat yleensä kesken vuoden. Näin tapahtuu, koska kunnan tehtävistä merkittävä osa on lakisääteisiä, jotka kunnan tulee toteuttaa. Lautakuntien talousarvioista muodostuu käytännössä toimintojen alibudjetointia. Sen seurauksena Turssa mm. omaishoidon, sijaisten palkkaamisen, vammaiskuljetuksen ja monien muiden toimien osalta käydään vuosittaista keskustelua, miksi rahat loppuvat kesken.

Alibudjetointi on korkeimpien virkamiesten tekemien esitysten ja päättäjien (usein) enemmistön päätösten seurausta. Samaan aikaan Turku on jättänyt käyttämättä sille valtiolta tai muilta tahoilta tarjottuja tai anottavia rahoja – esim. työllistämisrahat, asuntorakentamiseen tarkoitetut ARA:n rahat jne, ja Turku maksaa työllistämisrahojen käyttämättä jättämisestä jopa sakkoa syyllistyessään samalla alibudjetointiin.

Sen vuoksi kommunistit ja sitoutumattomat vaativatkin alibudjetoinnin kietämistä kokonaan.

kaija kiessling

Omaishoitajien tarpeet

Viime aikoina on paljon puhuttu omaishoitajien arvokkaasta työstä ja siitä, että heidän tarpeitaan tulee ottaa huomioon. Totta on, että omaishoitajat tekevät erittäin arvokasta työtä ja heidän työnsä usein siirtää omaisen siirtymistä laitokseen ja näin säästyy yhteiskunnan varoja.

Omaishoitajien arkea auttaisi kuitenkin se, että heitä kuultaisiin ja ennenkaikkea kuunneltaisiin siitä, mikä heidän arjen sujumisessa olisi tärkeä apu, eikä vaan tarjottaisi jotain apua, mitä he eivät koe tarvitsevansa. 

-   Olen keskustellut tässä lähiaikoina kahdenkin omaisen kanssa, joille ei ole annettu sitä apua, mitä ovat halunneet, vaan tarjottu sellaista apua, jota heivät koe tarvitsevansa.
Vanhempi mieshenkilö kertoi, että hänen vaimonsa on liikuntarajoitteinen, mutta pystyy liikkumaan pyörätuolilla kaupassa ja erilaisissa virkistystilaisuuksissa, mutta siivousapu olisi tarpeen, kun tämä aviomieskin on jo iäkäs. Heille tarjottiin vaimolle ”seurusteluapua”, joka voisi käydä kaupassa ja tilaisuuksissa vaimon kanssa.
-   Toinen tapaus on sellainen, että vanhempi naishenkilö hoitaa huonokuntoista miestä kotona. Rouvalla itsellään on polvet huonossa kunnossa, eikä pysty siivoamaan. He olivat myös pyytäneet siivousapua, niin heillä oli käyty kotona arvioimassa ja sanottu, että voidaan kerran viikossa tulla jakamaan lääkkeet ja auttamaan miehen suihkuttamisessa! Rouva sanoi, että hän kyllä pystyy jakamaan lääkkeet, kun on jo kauan jakanut ne suihkutuksessa pystyy myös auttamaan, mutta se siivousapu on tarpeen, sitä ei luvattu.
 

Miksi on vaikeata antaa sitä apua, jota omaishoitajat tarvitsevat? Kun sitä ei anneta, se johtaa nopeammin laitoshoitoon ja tulee yhteiskunnalle huomattavasti kalliimmaksi.
 

Marja Nieminen
perushoitaja, plm, eläkkeellä

Hoitajien työturvallisuus vanhustenhuollossa

Yleisesti ihmisillä on varmasti vanhuksista käsitys, että he ovat leppoisia mummoja pappoja, jotka istuvat kiikkustuolissa ja hymyilevät. 

-   Mutta totuus ei ole ihan noin ruusuinen. Toki noita leppoisiakin on, mutta on myös aggressiivisia ja arvaamattomia vanhuksia, jotka ovat hoitajille työturvallisuusriski. Joskus vielä jonkun tapaturman jälkeen hoitajaa saatetaan vielä syyllistää, että on ollut väärä lähestymistapa. Jos hoitajia olisi riittävästi, monelta tapaturmalta vältyttäisiin, kun olisi aikaa hoitaa (aggressioita) ja mahdollisuus parityöskentelyyn, jossa olisi toinen hoitaja lähellä auttamassa jos vanhus on yllättäen aggressiivinen.

Eräässä tapauksessa vanhus potkaisi niin, että hoitajan olkapää jouduttiin leikkaamaan ja hän oli pitkällä s-lomalla. Kivut ja säryt olivat todella kovat. 

-   Vakuutusyhtiö korvasi kyllä leikkauskulut, mutta kivuista ja säryistä ei tullut korvauksia, eikä myöskään työnantaja ole maksanut. Jos henkilö olisi kaatunut pihalla, kipu- ja särkykorvaukset olisi tullut, mutta jos potilas aiheuttaa vamman niitä ei korvata? 

Missä on hoitajan oikeusturva? Jokaisella pitää olla oikeus tehdä työtään rauhassa ja pelkäämättä, että joutuu jonkun aggressiivisuuden kohteeksi. Henkilökuntaa pitää olla myös rittävästi, silloine ei pääse tällaisia tapahtumaan ja työnantajalle tulee säästöä, kun ei tule pitkiä s-lomia.

Marja Nieminen

perushoitaja, plm, eläkkeellä

Lautakuntako takaa perusturvaa?

Kilpailutus maksetaan kalliisti

Vanhuspalvelujen (nettoylitysarvio v:lle 2012 noin 1,6 M€) ylitys liittyy asumispalveluiden kilpailutuksen tuomiin kustannuslisäyksiin ja järjestelmämuutoksen aiheuttamaan tulovajaukseen. Tämä osoittaa, että miljoonien eurojen kustannus voitaisiin pistää suoraan asumispalveluihin, ellei olla kilpailumarkkinoilla.
Ostopalvelut nostavat hintaa:
Turun päivystyspalveluiden ostoihin on varattu nettona noin 4,2 miljoonaa euroa, mikä vastaa laskennallisesti Turun osuutta aiemmin itse tuotetuista päivystyspalveluista. Lasku voi pahimmillaan olla noin 5,8 miljoonaa euroa Ensihoidon- ja päivystyksen liikelaitoksen laskuttamana.Turun päivystys ei toimi kaupungin omana toimintona, vaan on liitetty sairaanhoitopiirin päivystystoimintaan. Se puolestaan on muutettu liikelaitokseksi, joka toimii liikelaitosperiaatteilla erillisenä yksikkönä, ja johdetaan täysin markkinaehtoisesti. Kaupunki siis maksaa hinnan mitä liikelaitos vaatii.
Luolavuoren lakkauttamisen hinta
Kun n. 200-paikkainen vanhainkoti lakkautettiin, oli selvää, että tulee suuri pula vanhusten hoitopaikoista. Nyt lakkautuksen hintaa maksetaan monella tavalla sen lisäksi, mitä vanhukset, omaiset ja henkilökunta lakkautuksen aikana joutuivat kokemaan. Erikoissairaanhoidon (TYKS) palvelujen (nettoylitys noin 8 M€)n suurin ylitys liittyy asiakaspalveluiden ostoihin (7,2 M€). Summa on yhtä kuin sairaanhoitopiirin maksuosuus (käytön perusteella ylitys noin 3,2 M€) mikä vastaa talousarvioiden eroa (SoTe:n budjetti 3,35 M€ pienempi) ja sakkomaksujen osuus noin 4 M€ siirtoviivepäivistä.

Siirtoviivemaksujen vähentymiselläkin on hintansa:

Potilaiden saaminen lähes etuajassa pois TYKS:stä on vaatinut uusien hoitopaikkojen järjestely, jolla on hintansa. Näitä ovat olleet mm
*   Kaskenlinnan jatkokuntoutus (ltk 28.3.12 § 141) vaikutus 615.000 €
*   Toipilaspaikat Mehiläisestä (ltk 14.12.11 § 334) vaikutus 576.700 €

• Kaskenlinnassa siirrettiin yhden osaston potilaita muille osastoille pitkäaikaisille ylipaikoille ilman, että henkilökuntaa ko. osastoille on yhtään lisätty. Näin henkilökunta tekee entistä tiukemmalla työn, uupuu ja sairastuu yhä herkemmin, ja hoidon laatu kärsii. Kaupunki maksaa potilaiden siirtämisestä pois TYKS:stä Kaskenlinnaan ja osin Mehiläiseen yhteensä n.1 milj. euroa.

Lopputuloksena rahaa kuluu Luolavuoren lakkauttamisen vuoksi runsaasti enemmän kuin jos sen toimintaa olisi jatkettu. Lautakunta toteaa, että ”siirtoviivemaksujen välttämiseksi tehdyt toimenpiteet ovat laskeneet arviota sakkomaksujen osuudesta runsaasta 5 M €:sta noin 4M €:oon. Mikäli nykyinen kehitys jatkuu, niin se tullee olemaan vielä tätäkin pienempi.”
Näin lautakunta ei huomioi lainkaan niitä inhimillisiä ja taloudellisia kuluja, joilla maksut on saatu vähenemään, ja jotka siis yllä osoitettu.

kaija kiessling

Ensimmäinen erä voitettu

Palvelujen järjestäminen on sosiaalialan professorien mielestä keskeisin asia  kuntavaalikamppailussa. Kuntalaisten hyvinvointi ja heidän saamansa palvelut ovat ensisijaisen tärkeitä,  sanoi prof. Juhani Lehto. Kuinka ollakaan - on SKP:n vaalitunnus TEKOJA LÄHIPOALVELUJEN PUOLESTA.

Moni puolue puhuu pelkkää diibadaabaa. Sen sijaan on tavallisilla ihmisillä suuri huoli ja tarve puhua juuri samasta asiasta kuin  yllä oleva SKP:n tunnus ja professorien näkemys. Se on osoittautunut jo empiirisestikin täydeksi todeksi vaalikamppailumme aikana.

Olemme kampanjoineet - ja niin jatkamme koko loppukampanjan - kolmijalkainen flappitaulu mukanamme. Ihmiset ovat vakavissaan halunneet siinä ilmaista mikä harmittaa Turussa. Näin nousevat esiin kaupunkimme kipupisteet kuntalaisten elämässä, mutta usein myös ehdotuksia korjaamiseksi. Toki hyviä asioita kommentoidaan erikseen toisessa sarakkeessa, mutta jostain syystä harmittavien aiheiden määrä on pysynyt koko ajan suurempana.

Ylivoimaisesti niin keskusteluissa kuin taululla nousee vahvimmin esille vanhustenhuolto ja ylipäänsä lähipalvelut. Ihmiset surevat, kun vanhusten kotihoito takkuaa, terveysasemia, päiväkoteja ja kirjastoja lakkautetaan. Niiden puolustamiseksi on myös paikoin kamppailtu näyttävästi. Uudessa tilanteessa pitää nyt matkata sairaana yhä kauemmas. Mutta miten - kaikilla kun ei ole perheessä autoa ja kyytiä. Pahin esimerkki koko ajan huononevista palveluista on esim. entisen Jyrkkälän seudun asukkailla: ensin vietiin terveysasema, nyt menee siltä seuraavaltakin asemalta rtg-palvelut. Potilas risteilee terveysasemalta toiselle sairaana, usein huonokuntoisenakin ja aikaa kuluu puoli päivää. Sitä ei sairas jaksa!

Terveyspalvelut huononevat ja hinnat nousevat lähes joka syksy. Myös bussimaksujen hinnat nousevat melkein vuosittain. Jotta pääsee niiden kauemmas vietyjen kalliimpien palvelujen luo, maksaa yhä enemmän. Kuitenkin esim. eläkkeiden raaliarvo polkee paikallaan, jopa putoaa.  Milläs maksat? 

Palvelut harvenevat, hinnat nousevat. Se on todella huonoa politiikkaa. Turussa valtuusto ja lautakunnat ovat päätyneet näihin linjauksiin asettaessaan lähtökohdaksi talouden ja markkinavoimat. Kilpailu, tuottavuus, tehokkuus ovat päivän iskusanoja. Ne määrittävät nykyisin politiikan monessa kunnassa. Samalla  valtion ohjaus ja budjetti korostavat tarvettaa säästää ja yksityistää, kilpailuttaa ja keskittää.

On vain yksi tie jolla ihmisten hyvinvointia voidaan ylläpitää ja parantaa. Silloin ei kysytä armoa markkinavoimilta, vaan huolehditaan niistä heikkoimmassa asemassa olevista: lapsista, vanhuksista ja köyhistä. SKP:n politiikkaa on vuosia korostanut juuri näitä samoja näkökulmia, jotka nyt nousivat professorienkin esittämänä kynnyskysymyksinä esille. Siltä pohjalta SKP:n ja listoillamme olevien sitoutumattomien ja muiden liittolaisten on hyvä jatkaa vaalikamppailua. Olemme voittaneet jo sen ensimmäisen erän!

ETTEIKÖ RAHAA?

Perjantaina 14.9. uutisoitiin (HS ja TS) miten suuryhtiöt kiertävät veronmaksuja
Suomeen. Samasta aiheesta on harmaan talouden osalta tutkinut ja usein
kirjoittanut veroneuvos Markku Hirvonen. Aiheesta on SKP ottanut kantaa ja osoittanut vaihtoehtoja monasti.
Mutta aina uudelleen päädytään samaan: jopa monia miljardeja vuodessa
Suomesta valuu rahaa muualle, pääasiassa veroparatiiseihin. Tuore
uutinen kertoi, miten Nokia, Metso ja Nokian renkaat eivät ole
maksaneet käytännössä yhteisöveroa Suomeen lainkaan vuonna 2010. Miten
se voi olla mahdollista? No, kysessä on taitavien juristien ja
ekonomien suunnittelema veronkierto, jonka maamme lainsäädäntö sallii.

On turha vakuuttaa kansalaisille, ettei ole rahaa. Maan yhdeksän
suurinta pörssiyhtiötä maksoi tulostaan Suomeen veroa vain 5.4 %.
Voitot olivat yli 8 miljardia. Jos yhtiöt olisivat maksaneet edes
pääomatulojen verran eli 28 %, olisi valtion kassaan kertynyt
pelkästään näistä yhtiöistä lähes kolme miljardia euroa! Vaan nyt ei
kerry kun ei vaadita maksamaan!

Syksyn budjettiesityksessä surraan, miten valtion talous on kuralla ja
pitää säästää. Hallitus on supistamassa jopa 1,2 miljardia kunnilta.
Kuntien yhteisveroa esitys alentaa 250 miljoonaa. Vanhuspalvelujen
parantamiseen hallitus on osoittamassa vain 33 miljoonaa, kun
Kuntaliitto on laskenut tarpeelliseksi saada 250 miljoonaa ja
henkilömitoituksen 0.7 tasolle. Homekoulujen korjaamiseksi hallitus
vähentää  alkuperäisestä 20 miljoonaa, joka siis otetaan pois
tarpeellliseksi todetusta 58 miljoonasta eurosta. Koulut pysyvät siis
edelleen monissa kunnissa homeisina ja korjaamatta. Samaan aikaan
aseisiin lisäättiin 500 miljoonan määräraha, suuryhtiöille 200
miljoonan veroalennus ja 200 miljoonan energiaveroalennus. Kaiken
kukkuraksi on tulossa ties montako miljardia eurotakuita maailmalle.
Hallitusohjelma heikentää palveluja ja syö näillä päätöksillä rutkasti
demokratiaa.

Hallituspuolueet ovat kaikkia tämän poltiikan kanssa sidoksissa. Ei
käy kiemurteleminen. Ellei hyväksy moisia ratkaisuja, on tehtävä oikea
johtopäätös ja myös toimittava sen mukaan. Turun valtuustossa on sama
linja jatkunut mitä hallituksessa ohjataan. Leikkauksia, säästöjä,
toimintojen lakkautuksia. SIksi on tärkeää, että ihmiset todella
miettivät mitä puolueet sanovat ja miten ne perustelevat sanomansa.
Tuntevatko ne syyn, miksi kunnilla ei ole rahaa. Mitä puolueet ovat
tehneet eduskunnassa monenkirjavan veronkierron torppaamiseksi, sillä
siihen perustuu myös jatkuva valtion lainanotto.

Lokakuun vaaleissa voi jokainen vaikuttaa mielipiteellän ja omalla
äänellään. Mutta ennen sen antamista kannattaa seurata mistä puhutaan
ja miten puhutaan. Jatkossa myös kansalisten aktiivisuudella on
entistä suuri merkitys. Toriparkki- ja kirjastofarssien tilalle
tarvitaan kunnon palvelut kuntalaisille, ja niihin on maassa rahaa. Se
pitää vain eduskunnan ottaa käyttöön.