KUNTAVAALEJA MÄÄRITTÄÄ VALTION BUDJETTI - oletko siihen valmis?

Hallituksen budjettisuunnitelma on julkaistu. On aika havahtua, että se kulkee tasa tahtia kuntapolitiikan ja syksyn kuntavaalien kanssa. Siksi kevään budjettiriihessä tehtiin merkittäviä leikkauksia, että nyt voidaan sanoa miten syksyllä ei tarvita enää uusia leikkauksia. - Onko ihmekään, sillä tällä menolla ei kauaa ole enää mistä leikata.

Mitä hallituksen yksimielinen budjettisuunnitelma, jota ministeri Urpilainen kehuu vähävaraisista huolehtivaksi budjetiksi.... merkitsee? Se merkitsee jatkuvaa julkisten menojen leikkaamista, vaikka talouslaman torjuminen ja muun muassa kuntien palvelujen resurssipula vaatisivat päinvastaisia toimia.  Hallituksen menoleikkauksista suurin osa kohdistuu kuntien palveluihin, joiden valtionosuuksia vähennetään.

Kuntarahoihin leikkauksia
Peruspalvelujen valtionosuusprosentti alennetaan 31,42 prosentista 30,95 prosenttiin.
Yhdessä hallituksen jo aiemmin päättämien leikkausten kanssa tämä merkitsee vuodessa miljardiluokan vähennystä kuntien tuloihin. Vanhuspalvelulain toteuttamiseen esitetään murto-osa tarvittavasta, vaivaiset 23 miljoonaa. Samalla on hallitus leikkaamassa kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon valtion rahoituksesta 25 miljoonaa ja sairausvakuutuskorvauksista 71 miljoonaa. Lapsiperheitä koskee se, että hallitus leikkaa lapsilisien indeksikorotukset. Samoin työttömyysturvaan ja opintotukeenkin aiotaan käyttää tämänvuotista vähemmän rahaa. Valtiovarainministeriö esittää vähennyksiä myös useisiin opetuksen, kulttuurin, liikenneverkon, maatalouden, asumisen ja ympäristönsuojelun määrärahoihin.

Välillisillä veroilla kostetaan kaikille
Peruspalvelujen heikentämisen ohella pieni- ja keskituloisiin iskevät kovimmin ministeriön esittämät välillisten verojen korotukset. Hallitus aikoo leikata kotitalouksilta 830 miljoonaa eli lähes kymmenen kertaa enemmän kuin Urpilaisen mainostamalla suurituloisten ”solidaarisuusverolla” - joka ei edes koske pääomatuloilla rikastuvia. Alv:n korottamisella kaadetaan verotuksen osuutta yhä määrätietoisemmin tasaveroihin 'kulutuksenn veron nimissä'. Se merkitsee kuitenkin sitä, että köyhä, jonka tulo menee kaikki välttämättömyyteen, maksaa tuloistaan paljon suuremman osan veroa kuin suurituloinen, jonka tuloista osa voi olla kokonaan verotonta.

Asekauppaan riittä aina rahaa
Kuntien rahoituksen leikkaaminen lisää paineita myös pienituloisiin raskaimmin kohdistuvien kunnallisverojen korotuksiin. Samaan aikaan budjettiesityksessä riittää rahaa asevarusteluun ja suurfirmojen tukemiseen. Valtiovarainministeriö esittää asehankintoihin käytettäväksi ensi vuonna 389 miljoonaa vanhoja tilausvaltuuksia ja 171 miljoonaa uusia tilauksia. Energiaintensiiviselle teollisuudelle jaetaan verohelpotuksia 200 miljoonaa.