KAISA ISOMAA
KOTIHOITO MÄÄRITELTÄVÄ UUDELLEEN!
Eläkkeellä ollessani huolehdimme
appiukosta. Ihmetystä herätti sama asia josta nyt moni kertoo.
Miten voi olla vanhuksen auttaminen niin monitieteistä? Miksi niin
monen pitää käydä hoitamassa tavallisia asioita? Yksi lämmittää
tai keittää ruoka, toinen hoitaa haavaa ja antaa insuliinin, kolmas
tulee ja sijaa vuoteen, vie roskat, antaa iltalääkkeet. Yksi
katsoo vuodevaatteet ja alusvaatteet, yksi kylvettää, vaan
leikkaako kynnet ja hiukset? Entä kauppatavarat?
Miksei anneta työntekijälle aikaa
hoitaa rauhassa keskustellen vanhuksen kanssa yhdessä näitä
asioita. Se olisi sitä kuntouttavaa ja terapeuttista hoitoa, josta
puhutaan. Olisi jopa juttuseuraa samalla. Ei tehdä kiireellä
vanhuksen puolesta, vaan sijataan yhdessä vuode, autetaan pesemään
itse hammasproteesi tai hampaat, kampaamaan hiukset. Se on sitä
inhimillistä elämää. Se tekee myös työn monipuolisemmaksi
hoitajalle kuin tämä nykyinen kiire. Siinä tavoitteena on ehtiä
mahdollisimman monen vanhuksen luo kirjaamaan se liian usein
sisällyksetön käynti
.
Vanhusten kotihoito onkin määriteltävä
ja järjestettävä uudelleen. Siihen on saatava inhimillinen ote ja
vanhukselle hyvä apu ja palvelu. Silloin jaksaa työntekijäkin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti