MIA SAVO
Olen
kirjallisuutta aktiivisesti harrastava 1:n lapsen duunariäiti, enkä
suostu rajoittamaan itseäni muiden ihmisten reaktioiden pelossa.
Suomen nykyinen lastensuojelulaki demonisoi vanhemmuuden, eikä
keskity lasten ja perheiden realistiseen tukemiseen, vaan uhittelee
huostaanotolla, alisteisella "vanhemmuuden arvioinnilla"
sekä vihamielisellä "lasten hyvinvoinnin" tarkkailulla.
Oikeaa lapsiperheiden tukemista olisi: aito rahallinen tuki, esim.
lasten ja vanhempien harrastus ja opiskelu-stipendijärjestelmä
(myös suomenkielisille perheille, ruotsinkielisillä perheillä on
säätiöitä tätäkin tarkoitusta varten). käytännön lasten- ja
kodinhoitoapu - ei missään nimessä minkäänlainen hätyyttäminen.
Työttömyys tai varattomuus ei ole rikollista - on törkeää panna
ihminen häpeämään köyhyyttään, niinkuin Suomessa nyt tehdään.
ns. toimeentulotuki ei ole vilpitöntä auttamista, sen määrä on
pelkkää pilkantekoa. Työttömyyden voi hoitaa järjestämällä
Suomeen sosiaalisen luototuksen: Sosiaalilainalla työtön kykenee
auttamaan itse itseään. esim. ajokortti on monille ylivoimaisen
hintainen, vaikka sillä on merkittävä vaikutus työllistymiseen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti