viestiä päättäjille ennen kokouksta

viestiä päättäjille ennen kokouksta

sunnuntai 2. syyskuuta 2012

Demokratiaa vai diktatuuria kunnassa?

Meille opetetaan koulussa ja puhutaan edustuksellisesta demokratiasta. Kuntatasolla valitsemme kerran neljässä vuodessa valtuutetut kaupungin/kunnan valtuustoihin päättämääm kunnan asioista.
Tämän kerrotaan olevan se demokratian ilmentymä. Kerran neljässä vuodessa voit siis toteuttaa demokratiaa. Edustuksellisesti, jossa valtuuteut pian kokevat olevansa kaikkivoipia ja -tietäjiä. Entä ne vaalien väliajat?

Kun valtuustoryhmät/puolueet allekirjoittavat valtuustosopimuksen neljäksi vuodeksi, mihin hävisi väliajan demokratia?  Miten kunnan asioita tuon neljän vuoden ajan hoidetaan, kenelle silloin kuuluu valta? Mihin se valtuutettujenkaan valta ja demokratia vietiin, kun ellekirjoitettuiin se kuntasopimus?  Siinä on lyöty lukkoon suuria periaatteellisia suuntaviivoja ja konkreettisiakin yksityiskohtia. On päätetty valmiiksi rakennemuutoksista, henkilöstöpoltiikasta, palvelujen järjestämisestä / yksityistämista ja ulkoistamista ja paljon muuta.

Valtuusto voi toki avata niin haluteessaan aiemmat päätökset. Näin nykyinen Turun valtuusto  olisi voinut tehdä esim. ratkaistessaan Martin ja Mikaelin kirjastojen lakkautuksesta edellisen valtuuston päätöksen mukaan. Tilanteen olisi voinut käsitellä uudelleen,  kun kaikkiaan yli 10 000 alueen asukasta oli allekirjoituksin yhä uudelleen adresseja ja toiminut kirjastojen säilyttämiseksi. Mutta valtuustossa vedottiin vanhaan päätökseen ja siinä se. Kirjastot suljettiin.  Ei haluttu huomioida asukkaiden mielipidettä ja turvata esim. kirjaston lähipalveluja.  Tri Johanna Kallion väitöstutkimuksessa onkin todettu, miten usein käy niin, etteivät valtuutettujen tekemät päätökset suinkaan korreloi kuntalaismielipiteiden kanssa, vaan ne ohitetaan ja jätetään huomioimatta. Näin kävi mm. Luolavuoren vanhainkotikamppailussa.

Toriparkki on toinen oiva turkulaisesimerkki. Toistuvasti ovat kuntalaiset ilmaisseet kantansa torin kannen avaamista ja kaivamista vastustaen sitä monin erilaisin v arteenotettavin perustein. Siitä huolimatta joukko virkamiehiä ja päättäjiä on halunnut tuoda asian yhä uudelleen valmisteluun. Kenen eduksi? Jälleen suuren yleisön mielipiteet ja vetoomukset syrjäytetään. Nyt ei toteudu enää suuren enemmistön mielipide, vaan pienen joukon diktatuuri.

Lähidemokratia, lähipalvelut, osallistuva budjetointi ja kaupunginosavaltuustot ovat asioita, joista on jatkossa pidettävä kehityksen suuntana kiinni. Nyt päinvastoin päätöksenteko viedään entistä harvempien käsiin. Lautakuntia ja hallintokuntia yhdistetään, kuntapalvelut muutetaan liikelaitoksiksi ja kunnista tehdään suurkuntia jopa taloudellisin pekkokeinoin. Näin entistä pienemmällä joukolla päätöksentekijöitä on yhä suurempi valta. He edustavat tietynlaista eliitin diktatuuria. Näin siksi, että yleisimmin kyseinen valta on hankittu rahalla ja sen suomin keinoin.

                                                                *********************

Moni tavallinen äänestäjä ja kuntalainen menettänyt toivonsa voida vaikuttaa asioihin. Liian usein kuulee sanonnan, että "ei niille mitään voi, ovat ne jo jossain sopineet sen".... Lopputulos on alati laskeva äänestysprosentti, joka on luonnollisesti vallassa olevien etu. Se osa kansalaisia, joka kokee tulleensa syrjäytetyksi ja unohdetuksi, jättää helposti äänestämättä.
-   "Samanlaisia kaikki kumminkin ovat" on myös yleinen sanonta. Kannatusgallupeista annetaan useimmiten mahdollisuus valita vain nyt vallassa olevista puolueista. Ihmekö se,  etteivät ihmiset äänestä, kun valtamedia, gallupit ja koko poliittinen koneisto nostaa vain nykyisiä valtapuolueita esiin.

Ei toteudu demokratia, ellei ihmisillä on mahdollisuutta valita myös toisin ja vaikuttaa myös vaalien välisenä aikana. On voitava vaikuttaa myös paikallisesti, lähidemokratialla. Kabinettipoltiikan tekijät pelkäävät sitä, sillä se saisi tuomionsa.

Nyt puuttuu se todellinen demokratia, jossa ihmisten kiinnostus oman kunnan asioihin ja niiden hoitamiseen kasvaisi. Mutta vallan voivat kuntalaiset ottaa itselleen. On valittava vaalissa toisin, on  haettava ehdokas, johon kokee todella voivansa luottaa vaikeissakin asioissa. Kabinettimerionetteja ei kansa edustajikseen tarvitse.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti